Pääsiäisenä kävin tekemässä yhden muodollisuuden eli paperihommat Viivin uuden omistajan kanssa. Viivi astui edesmenneen sukulaishevosen suuriin saappaisiin, viihtyisälle pienelle maalaistallille.
Viimeksi eilen katselin jonkin hienon suokkioriin ilmoitusta miettien että "Tuolla olisi hienoa astuttaa!" ja totuus iski sen jälkeen - yhden
ruunan omistajana astutus ei ole toistaiseksi mitenkään ajankohtainen asia. ;)
Vaikka pieni haikeus iski kotiinpäin ajaessa, olen ihan vilpittömän onnellinen että Viivi on päässyt hyvään kotiin ja toivon että tammalla on useita onnellisia vuosia vielä jäljellä!
Viivi tulee aina olemaan ensimmäinen suomenhevoseni, joka vahvisti rakkautta kotimaista hevosrotuamme kohtaan. Se on hevonen jonka kanssa oli helppoa tulla toimeen, todellinen turvaratsu ja terapiahevonen! Viivi on ansainnut paikan yhden ihmisen omana sydänkäpynä.
Alla pieni kuvalajitelma meidän yhteisistä ajoista.
 |
| Ensimmäisenä talvena (2009/10) |
 |
| Match Show, Broby / Tammisaari, 2010 |
 |
| Peltolaukkailua tiineellä tammalla, kevättalvella 2011 |
 |
| Maailman onnellisimman päivän iltana. 21.6.2011 |
 |
| Päiväunivahdissa <3 |
 |
| Syksyllä 2011 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti